Viime päivinä kummastusta ja huvittuneisuutta herättäneet mystiset miljoonat ovat edelleen kysymysmerkki. Kaikki sai alkunsa parin viikon takaisesta budjettiriihestä, jonka yhteydessä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) hallitus ilmoitti valtion nopean velkaantumisen taittuvan laskuun viimeistään ensi vuonna. Tuoreen budjettiarvion mukaan valtion alijäämä tulee olemaan ensi vuonna noin 5,5 miljardia euroa, jonka on karvan verran alhaisempi kuin tänä vuonna. Elokuun alussa julkaistussa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa ensi vuoden velka-arvio näytti vielä 5,9 miljardilta, mutta tilanne koheni huomattavasti muutaman kolmen viikon aikana, kun hallitus onnistui raapimaan jostain kasaan 400 - 500 miljoonaa euroa lisätuloa. Tiedettävästi kyse ei ollut valtion menojen vähentymisestä, sillä valtiovarainministeriön esityksessä ja hallituksen talousarviossa menojen määrä on sama.
Sipilän hallitukselle, joka oli menettää kasvonsa velanoton lisääntymisen vuoksi, lähes 500 miljoonan euron lisätulot tulivat kuin tilauksesta. Ne olivat järjestämän suoma taivaanlahja, joka tarjosi paljon kriittiikkiä osakseen saaneelle hallitukselle kaivatun hengähdystauon. Oppositiossa kujeilevat irvileuat ehtivät nimittäin olla jo kovasti vahingoniloisia, kun he huomasivat valtion velkaantuvan kaikista leikkauksista huolimatta vielä entistäkin nopeampaa. Tilanne muuttui nopeasti, kun niin kutsutut mystiset miljoonat tulivat kuvioihin. Julkistetuista papereista ei käy suoraan ilmi, mistä nämä miljoonat oikein tulevat, mutta Helsingin Sanomien Tuomas Niskakankaan mukaan ensi vuoden velkatarpeen pienenemisen taustalta näyttäisi löytyvän valtiovarainministeriön salaiset arviot valtion omaisuuden myynneistä sekä mahdollisista osinkotuloista. Hänen arvionsa voi hyvinkin pitää paikkaansa, mutta en voi olla kysymättä itseltäni, että mitä jos rahat tulevatkin jostain muualta. Nyt ollaan totisesti jännän äärellä.
Mistä nämä miljoonat oikeasti tulivat?
Pari vuotta sitten Seinäjoella kuohui. Maaseutuviraston eteen oli kerääntynyt maanviljelijöitä osoittamaan mieltään, kun maataloustuet olivat jälleen kerran myöhässä. Lopulta mielenilmaus laimeni tyytyväisyyteen, kun Mavin Leena Tenhola ja silloinen maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) saivat sopimuksen aikaan. Tukien vakuuteltiin tulevan ajallaan, ja myöhemmin jopa seuraavan vuoden tukirahojen päivämäärät tuotiin poikkeuksellisesti julki. Pelkoa palkattomasta vuodesta ei ministeriön mukaan enää ollut, koska vuodelle 2016 siirtymässä olleet 300 - 400 miljoonan euron tuet pystyttäisiin maksamaan viimeistään joulun alla. Orpon mukaan tämä ei johtunut Suomesta vaan Euroopan unionin uusista säädöksistä. Ja niinhän siinä kävi, että tukien maksu siirtyi myös seuraavana vuonna.
Maaseutuviraston kirjanpidon mukaan vuoden 2015 tuista oli vielä seuraavan vuoden huhtikuussa noin 400 miljoonaa euroa maksamatta. Tuet oli tarkoitus maksaa viljelijöille kesäkuun loppuun mennessä. Viivästys oli puoli vuotta pidempi kuin kukaan osasi odottaa. Kaikkiaan maataloustukeen oli budjetoitu noin 1,71 miljardia euroa, joka jaetaan vajaan 60 000 maatilan kesken. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan Maaseutuviraston resurssiongelmat ovat olleet jo pitkään maa- ja metsätalousministeriön tiedossa, ja juuri tästä samaisesta syystä maksatusongelmien kanssa ryvettynyt virasto on otettu entistä tiukempaan ministeriön ohjaukseen. Tämä ei kuitenkaan riittänyt, sillä osa tuista oli vielä kesäkuun lopussakin maksamatta. Moni ihmetteli jo tuolloin, että onko valtion kassa tyhjä ja raha tiukalla.
Suomessa maataloustukia haetaan aina huhtikuun lopulla, kun kevät vetelee viimeisiään. Tyypillisesti ne masetaan aina vuoden lopussa. Suorien tukien maksaminen ei kuitenkaan ole tapahtunut ajallaan vuosiin, vaikka EU:n maksamat tuet tuskin ovat tulleet myöhässä. Brysseli on pysynyt aikataulussaan. Jos viime vuoden tuet maksettiin vasta kesällä (ja ilmeisesti osa niistä on edelleenkin maksamatta), niin tämän vuoden maataloustuet alkavat olemaan hiljalleen jo tilillä. Toisaalta tällä hetkellä näyttäisi siltä, ettei Maatalousvirasto onnistu tänäkään vuonna maksamaan tukirahoja ajoissa, jonka vuoksi ne jäävät lepäämään valtionkonttoriin. Jokainen varmasti ymmärtää, että valtio tuskin makuuttaa tilillään olevia rahoja. Hallituksella on näin ikään käynyt melkomoinen munkki Mavin tietoteknisten järjestelmäongelmien kanssa.
Jos ajatellaan tätä nyt loogisesti niin vuonna 2014 uutisoitiin siitä, kuinka seuraavan vuoden tuista hieman alle 500 miljoonaa siirtyy maksettavaksi vuodelle 2016. Ja näinhän siinä myös kävi. Kaiken järjen mukaan tänä vuonna maksettavaksi pitäisi siis tulla osa vuoden 2015 tuista sekä vuoden 2016 tuet. Jos ja kun vuoden 2016 tukien maksu siirtyy osittain vuoden 2017 puolelle, niin budjetti näyttää väkisinkin paremmalta. Hallitus voi tyytyväisenä paukutella henkseleitään, kun se on onnistunut säästämään. Jossain vaiheessa tämä pikavippi on kuitenkin pakko maksaa pois, ja se tapahtuu väistämättäkin myymällä valtion omaisuutta. HS:n Niskakangas ei näin ikään ole täysin hakoteillä analyysissään, mutta hän näyttäisi unohtavan pari muuttujaa. Hallitus on tainnut puhaltaa jyväjemmareiden miljoonat muihin tarkoituksiin, eikä ymmärrä edes hävetä tekoaan.