Jälkiteollinen yhteiskunta on ollut kauan tapetilla, siivoammeko me nyt jalanjälkemme ja alamme elämään enemmän luonnon ehdoilla. Tätä Yhdistyneiden Kansakuntien alaisuudessa toimiva IPCC ainakin haluaa raportissaan tuoda esille.
“Farming must work with nature, not against it,” Teresa Anderson, climate policy coordinator for the international humanitarian agency Action Aid, said in a statement. “The I.P.C.C.’s land report puts a big question mark on the future of industrial agriculture.”
"Maatalouden on toimittava luonnon kanssa, ei sitä vastaan", sanoo kansainvälisen humanitaarisen avustusjärjestön Action Aid ilmastopolitiikan koordinaattori Teresa Anderson. "I.P.C.C:n maaraportti asettaa suuren kysymysmerkin teollisen maatalouden tulevaisuudesta."
The report, published in summary form Thursday by the Intergovernmental Panel on Climate Change, magnifies a dual challenge: how to nourish a growing global population, but do so in a way that minimizes agriculture’s carbon footprint. Answering that challenge requires a huge overhaul of how we use land and water for food production, experts say. And it also requires a hard look at who gets to eat what.
https://www.google.com/amp/s/www.nytimes.com/2019/08/09/climate/climate-...Ilmastomuutosta käsittelevän hallitustenvälisen paneelin torstaina julkaisema yhteenvetoraportti tuo esiin kaksoishaasteen: kuinka ruokkia kasvavaa maailman väestöä, mutta tehdä se siten, että maatalouden hiilijalanjälki minimoidaan. Haasteeseen vastaaminen vaatii valtavan uudistuksen siitä, kuinka käytämme maata ja vettä ruoantuotantoon, asiantuntijat sanovat. Ja se vaatii myös kovaa tarkastelua siitä, kuka saa mitä syödäkseen.
Greta Thunberg lähtee purjeveneellä YK:n ilmastojuttusille esimerkkinä muille, jotka käyttävät enemmän teollistumisen aikakauden tuotteita ja resursseja.
Suomessa nostetaan bensiinin ja dieselin veroa 6,5 senttiä litralta.